torstai 23. maaliskuuta 2017

32. Valtakunnansyyttäjää epäillään virkarikoksesta

                     Nissinen harrastaa kalastusta ja kirkkovenesoutua

1. Keskusrikospoliisi (KRP) tiedotti tänään, että se on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toimista syyttäjälaitoksen koulutushankintojen tiimoilta. Nissisen epäillään osallistuneen esteellisenä syyttäjien johtamiskoulutushankintoja koskeviin päätöksiin yhtiöltä, jossa valtakunnansyyttäjän veli on ollut hallituksen puheenjohtaja. Syyttäjälaitoksen hankinnat ovat yhteismäärältään noin 74 000 euroa ja ajoittuvat vuosille 2007-2015.

2. KRP:n julkaiseman tiedotteen mukaan Nissistä koskeva rikosepäily tuli poliisin tietoon julkisuudessa esitettyjen tietojen sekä Poliisihallitukselle tehdyn tutkintapyynnön perusteella. Asiassa on tehty maaliskuun alussa ensin esitutkintaa edeltävä esiselvitys, jonka perusteella valtakunnansyyttäjää on syytä epäillä tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista, sanotaan tiedotteessa.

3. Syyttäjälaitos on hankkinut vuosina 2007–2015 yhteensä yli 74 000 eurolla koulutuksia Deep Lead -nimiseltä yritykseltä, jossa Matti Nissisen Nissisen veli Vesa Nissinen on hallituksen puheenjohtajana. Ko. yhtiön perustajiin kuuluva Vesa Nissinen on Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajana toimiva eversti. Hän on ollut aikaisemmin Puolustusvoimien komentajan erityisavustajana. 

4. Matti Nissisen ei epäillä saaneen hankinnoista hyötyä, vaan hänen epäillään olleen esteellisyysarvioinnin suhteen huolimaton. Häntä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Matti Nissisen menettely osallistua kyseisiä hankintoja koskevaan päätöksentekoon on mitä ilmeisimmin hyödyttänyt hänen veljensä omistamaa ja johtamaa yhtiötä.

5. Suomen Kuvalehdelle (SK) helmikuussa antamassaan haastattelussa Matti Nissinen kertoo avoimesti, mistä tapauksessa on kyse. Hän oli käynyt veljensä yhtiön johtamiskoulutuksessa vuonna 2007 ollessaan valtionsyyttäjän virassa. Koulutuksen käytyään Matti siirtyi Itä-Suomen syyttäjänviraston johtavaksi kihlakunnansyyttäjäksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 2010, jolloin hänet nimitettiin kaikkien syyttäjien esimiehenä toimivaksi valtakunnansyyttäjäksi. Itä-Suomen johtavana syyttäjänä Matti hoiti asiat niin, että myös viraston apulaispäälliköt ja hallintosihteeri kävivät Deep Leadin koulutuksessa.

6. Suomen Kuvalehdelle Matti Nissinen myönsi auliisti, että hän oli edellä mainitulla tavalla toimiessaan tehnyt virhearvioinnin, sillä hän oli ko. tilanteessa ollut "ilman muuta esteellinen" ja että "juristina minun olisi pitänyt ymmärtää, että siinä syntyi jääviystilanne".  Nissinen kertoi, että hän oli ollut "liian innostunut johtamisen kehittämisestä", jolloin esteellisyysnäkökohdat jäivät huomioimatta. Nissinen totesi nyt, että hänen ollessaan virassa Itä-Suomessa edellä mainitut koulutukseen osallistumiset olisi pitänyt pyörittää valtakunnansyyttäjänviraston (VKSV) kautta, jolloin hänellä ei olisi ollut asiassa roolia.

7. Valtakunnansyyttäjäksi tultuaan Matti Nissinen oli, kuten hän on itse SK:lle kertonut, innostanut myös VKSV:n johtavia viranhaltijoita suoritamaan Deep Leadin johtamiskoulutuksen. VKSV:n ilmoituksen mukaan Deep Lead -valmennusta on vuosina 2012-2016 annettu viraston entisen johtoryhmän jäsenille sekä eri syyttäjänvirastoille niin, että koulutus on maksanut kaikkiaan 46 136,09 euroa. Päätökset koulutukseen osallistumisesta oli VKSV:n osalta tehnyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, mutta Nissinen myöntää osallistuneensa asian käsittelyyn. 

8. Suomen Kuvalehden numerossa 27.2. kerrotaan, että Vesa Nissinen ja kahden muuan henkilön kirjoittamassa teoksessa "Syväoppimisesta syväjohtamiseen", joka ilmestyi vuonna 2015,  Matti Nissinen on kuvaillut useassa kohdassa johtamiseen liittyviä teemoja. Deep Leadin koulutukseen on osallistunut useita päällikkötason syyttäjiä VKSV:sta sekä esimerkiksi Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Suomen syyttäjänvirastoista. Osanottajien kokemukset koulutuksen tasosta ovat vaihdelleet. Jotkut  syyttäjät ovat pitäneet saamaansa koulutusta hyvänä, mutta toisaalta ja etenkin Helsingin syyttäjävirastossa on esitetty voimakasta arvostelua ko. koulutusta kohtaan. "Täyttä roskaa", tokaisi eräs valmennuksessa ollut syyttäjä omana mielipiteenään.

9. Matti Nissinen sanoo kuulleensa Krp:n käynnistämästä esitutkinnasta eilen keskiviikkona. Aiemmin tekemänsä päätöksen mukaisesti hän haki saman tien oikeusministeriöltä virkavapautta. Nissinen myöntää, että hänen menettelynsä on ollut virheellistä. Hän jättää muiden päätettäväksi, onko kyseessä rikos.”Totean, että hallinnollinen menettelyvirhe ja virkarikos ovat kaksi eri asiaa”, Nissinen sanoo.

10. Matti Nissinen vakuuttaa, että hän on julkisuudessakin kertonut kaiken, mitä hän asiasta tietää. Hän korostaa, että epäselvät koulutushankinnat koskevat  ainoastaan VKSV:a ja Itä-Suomen syyttäjänvirastoa. Muut syyttäjänvirastot ovat päättäneet omasta koulutuksestaan itsenäisesti. ”Olen valmis auttamaan kaikin tavoin esitutkinnan edistymistä. On tärkeää, että asiasta selvitetään eikä tästä tule syyttäjälaitokselle mainehaittaa, kun minun henkilökohtaisia menettelyjä selvitetään.”

11. Matti Nissinen on hakenut virkavapautta toukokuun loppuun asti. Tutkinnanjohtajana asiassa on KRP:n rikostarkastaja Erkki Rossi, joka on juristi itsekin. Hän arvioi, että asian esitutkinta saadaan valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.

12. Matti Nissinen puolustelee asian ilmitulon jälkeen menettelyään sillä, että hän on "koulutusmyönteinen ja kehittämishaluinen ihminen".  Nissinen SK:lle 27.2.2017: "Siinä tapahtuu uskoon tulemiseen verrattava kokemus, kun vuorovaikutuskäyttäytymistä koskevassa tutkimuksessa tulee itse syvällisen oivalluksen äärelle. En pysty pitämään sisälläni sellaista uskoon tulemista, kun keskusteluun tulee vaikkapa johtamisvalmennus. Olen ehkä laajemmin ajatellen tästä viasta johtuen nyt tässä tilanteessa".

13. Höpö höpö, seli seli ja katin kontit, sanon minä! Tuollainen puhe on turhaa jälkiviisastelua ja -puolustelua. Valtakunnan ylin syyttäjä on tiennyt ja ymmärtänyt, hänen olisi kaiken järjen mukaan ainakin pitänyt ymmärtää, että hän on ollut mainitussa tilanteessa hallintolain 28 §:n nojalla selvääkin selvemmin esteellinen. En siten usko, että Nissisen harkintakyky olisi ko. asiassa pettänyt niin pahasti, ettei hän olisi tajunnut olleensa esteellinen. 

14. Täytyykin hieman ihmetellä KRP:n julkaisemaa lyhyttä tiedotetta, jossa kahteen otteeseen korostetaan, että Matti Nissistä epäillään ainoastaan huolimattomuudesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Minusta esitutkinnassa tulisi kyllä selvittää, onko tapauksessa ollut kyse todellakin vain huolimattomuudesta, vai voitaisiinko Nissisistä epäillä tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Vaikka Nissinen ei ole itse hyötynyt menettelystään, siitä ovat hyötyneet hänen veljensä ja tämän johtama ja omistama yhtiö.

15. Asian selvittäminen ei saisi jäädä pelkästään esitutkinnan varaan, vaan KRP:n tulee saattaa Nissisen epäilty virkarikosasia syyteharkintaan. Syyteharkinnan tekee tässä tapauksessa oikeuskansleri. Jos virkasyyte nostetaan, asia käsitellään suoraan korkeimmassa oikeudessa. Syyttäjänä jutussa toimii joko oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.

16. 61-vuotias Matti Nissinen on toiminut erilaisissa syyttäjän viroissa vuodesta 1982 lähtien, siis 35 vuoden ajan. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti. Kaksi vuotta sitten toukokuussa Nissinen haki poliisiylijohtajan virkaa, muttei tullut valituksi. Lokakuussa 2015 Nissinen kritisoi Yle Uutisille Suomen hyvä veli -verkostoja ja tapaa täyttää korkeita virkoja poliittisin perustein. Matti Nissinen on, samoin kuin edeltäjänsä "Matti I" eli valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki virassa ollessaan, napissut julkisuudessa syyttäjälaitoksen niukoista henkilöresursseista, joka on johtanut syyteharkintojen toistuviin viivästymisiin.

17. Matti Nissinen on pitänyt VKSV:n kotisivulla julkaistavaa Rysän päältä -blogia vuodesta 2012 alkaen. Viime vuoden lokakuussa Nissinen julkaisi blogikirjoituksen otsikolla "Vain eettisesti vahva voi menestyä". Siinä Matti pohtii mm. sitä, miten tärkeää jokaisen - myös syyttäjien - olisi havahtua riittävän usein pohtimaan arkityönsä käytänteitä ja tilanteita myös eettisestä näkökulmasta. Tulisiko minun alkaa toimia jollakin tavalla toisin? Millaisen esimerkin annan? Syyttäjälaitoksella on, Matti Nissinen kirjoittaa, aivan erityinen asema ja tehtävä oikeusvaltiossa. Elämme luottamuksesta. Epäeettinen toiminta rapauttaa luottamusta meihin ja on syvässä ristiriidassa syyttäjälaitoksen yhteiskunnallisen aseman kanssa, Nissinen jatkaa.

18. Miten tulisi toimia nyt, kun syyttäjien etiikan merkitystä korostanut Matti Nissinen, valtakunnan ylin syyttäjä, on itse jäänyt kiinni todella "rysän päältä".? Mitä hänen täydellisen välinpitämätön suhtautumisensa esteellisyyssäännöksiin kertoo harkintakyvyn pettämisen lisäksi miehen omasta etiikasta ja miltä valtakunnansyyttäjän kiinni jääminen ko. säännösten rikkomisesta vaikuttaa koko syyttäjälaitoksen nauttiman luottamuksen kannalta? Tätä Nissisen kannattaisi vakavasti pohtia, vaikkei virkasyytettä nostettaisikaan. Voiko hän enää jatkaa korkeassa virassaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut? Vai tulisiko hänen väistyä sivuun 35 vuotta syyttäjän tehtävissä toimittuaan. 

19. Itse suosittelisin Matille jälkimmäistä vaihtoehtoa. Minusta hänellä ei ole aivan uskomattomalta vaikuttavan "kuprunsa" takia enää sitä uskottavuutta ja luottamusta, jota valtakunnansyyttäjä työssään ehdottomasti tarvitsee. Kun Matti on kertomansa mukaan henkeen ja vereen "koulutusmyönteinen ja kehittämishaluinen" ihminen, hän voisi aivan hyvin siirtyä veljensä Vesan johtaman Deep Lead -yhtiön palvelukseen. Huipulle tähtäävät, mutta kovapäiset virkamiehet ja poliitikot tarvitsevat myös ilmeisesti jatkossa koulutusta ja valmennusta "syväjohtamisesta", mitä se sitten tarkoittaneekin. 

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

31. Tuomioistuimen asessorit

                                                 Huolensa kullakin

1. Uusi tuomioistuinlaki tuli voimaan 1.1.2017. Laki koskee kaikkia tuomioistuimia, eli yleisten tuomioistuinten ohella myös hallinto- ja  erityistuomioistuimia,  ja sisältää yleiset säännökset tuomioistuimista ja tuomareista. 

2. Uuden lain myötä eräät virkanimikkeet on lakkautettu ja ne ovat siirtyneet siten oikeushistoriaan.  Virkanimikkeistä ovat poistuneet esimerkiksi hovioikeudenlaamannin ja vakuutusoikeuden laamannin nimikkeet. Hovioikeuden viskaalin ja asessorin nimikkeet ovat muuttuneet hovioikeuden esittelijäksi. Tämä on hieman ikävää erityisesti viskaalin nimikkeen osalta, sillä se on ollut käytössä jo varsin kauan, ainakin 50-luvulta lähtien.

3. Tuomioistuinlain 18 luvun 1 §:n mukaan hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, markkinaoikeudessa, työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa voi olla koulutustarkoituksessa määräajaksi täytettäviä asessorin virkoja, joihin nimitetään kolmeksi vuodeksi.  Nimitystä voidaan erityisestä syystä jatkaa enintään kahdella vuodella. Aiemmin asessori on ollut hovioikeuden osaston virassa vanhin esittelijä. 

4. Asessoriksi nimitettävän tulee täyttää tuomarin yleiset kelpoisuusvaatimukset, joista säädetään tuomioistuinlain 10 luvun 1 §:ssä. Muutoin asessorin virat ovat kaikkien lakimiesten haettavissa, eli järjestelmä on periaatteessa avoin. Asessoreiksi nimitettäviltä edellytetään kuitenkin vähintään kolmen vuoden kokemusta tuomarin, tuomioistuimen esittelijän tai valmistelijan, syyttäjän, asianajajan tai oikeusavustajan tehtävästä taikka muusta sellaisesta lakimiestehtävstä, jonka voidaan katsoa antavan valmiuksia tuomarin tehtävään; tuomioistuinharjoittelun suorittamista ja varatuomarin arvonimeä ei siis välttämättä edellytetä. Vielä edellytetään, että asessoriksi nimitettävä suorittaaa hyväksytysti esivalintakokeen, jossa osoitetaan tuomarin tehtävässä toimimista koskevien keskeisten säännösten ja yleisten periaatteiden tuntemus.


Asessoriksi nimitettävän tulee täyttää tuomioistuinlain 10 luvun 1 §:ssä säädetyt tuomarin yleiset kelpoisuusvaatimukset, joiden mukaan edellytetään oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamista. Lisäksi edellytetään vähintään kolmen vuoden kokemusta tuomarin, tuomioistuimen esittelijän tai valmistelijan, syyttäjän, asianajajan tai oikeusavustajan tehtävästä taikka muusta sellaisesta lakimiestehtävästä, jonka voidaan katsoa antavan valmiuksia tuomarin tehtävään. Edellytyksenä on lisäksi, että asessoriksi nimitettävä suorittaa hyväksytysti kokeen, jossa osoitetaan tuomarin tehtävässä toimimista koskevien keskeisten säännösten ja yleisten periaatteiden tunte5. Asessorin koulutuksen tavoitteena on asessorin  laintuntemuksen ja oikeudelllisen osaamisen syventäminen (tuomioistuinlaki 18:4). Asessorille pyritään antamaan hyvät valmiudet itsenäiseen oikeudelliseen ratkaisutoimintaan myös laajoissa ja vaikeissa asioissa. Asessorin on toimikautensa aikana osallistuttava koulutusohjelmaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti.

6. Asessorin on kolmen vuoden vähimmäisajan toimittuaan suoritettava lopputyö tai loppukoe, jossa arvioidaan tuomarin tehtävässä vaadittavaa taitoa ja osaamista. Kokeen järjestää 1.1.2017 toimintansa aloittanut tuomarinkoulutuslautakunta. Koulutusohjelman ja lopputyön hyväksytysti suorittaneelle voidaan myöntää oikeus käyttää tuomarikoulutetun nimikettä. Oikeuden myöntää mainittu koulutuslautakunta hakemuksesta (tuomioistuinlaki 18:6). 

7. Tuomarikoulutetun nimikkeen saaminen ei takaa tuomarin virkaan nimittämistä. Kysymyksessä ei ole tuomarintutkinto, joka olisi edellytys tuomarin virkaan nimittämiselle. Pätevyys tuomarin virkaan voidaan siten jatkossakin hankkia myös toimimalla muussa tuomarin tehtävään valmiuksia antavassa lakimiestehtävässä, kuten esimerkiksi asianajajana, lupalakimiehenä, oikeusavustajana, syyttäjänä jne. Asessorikoulutuksen hyväksytysti suorittaminen on kuitenkin käytännössä varsin merkittävä meriitti tuomareita rekrytoitaessa.  

8. Ensimmäinen haku uusiin asessorin virkoihin on päättynyt, hakemuksia tuli lähes 150. Asessorin virkoja on yhteensä (vain) 18, ja ne sijoittuvat hovioikeuksiin, hallinto-oikeuksiin ja erityistuomioistuimiin.


9. Tuomarinkoulutuslautakunnan eilen julkaiseman tiedotteen mukaan asessorin virkaa hakeneista 77 % oli naisia ja 23 % miehiä. Tiedotteesta ei ilmene, kuinka monta hakijoista on asianajia tai oikeusavustajia taikka sellaisia, jotka eivät ole suorittaneet tuomioistuinharjoittelua. Kaikki virkoja hakeneet etenevät haun seuraavaan vaiheeseen eli edellä mainittuun esivalintakokeeseen, joka pidetään ylihuomenna perjantaina 24.3. Kirjallinen koe mittaa muun muassa hakijoiden oikeudellista osaamista ja kykyä hahmottaa laajasta aineistosta olennainen oikeudellinen tieto.

10. Kuten edellä esitetystä on ilmennyt, asessorin virkojen hakumenettelyn järjestää uusi riippumaton toimielin tuomarinkoulutuslautakunta. Lautakunta on toiminut kuluvan vuoden alusta. Se toimeenpanee myös tuomioistuinharjoittelua koskevan vuosittaisen keskitetyn haun. Lisäksi lautakunta suunnittelee ja antaa ohjeita tuomioistuinten henkilöstön koulutuksesta. Valtioneuvosto asettaa lautakunnan viideksi vuodeksi kerrallaan. Enemmistö lautakunnan jäsenistä on tuomareita. Lisäksi lautakunnassa on syyttäjien, asianajajien, oikeustieteellisen koulutuksen ja oikeusministeriön edustajat. Lautakunnan puheenjohtaja on oikeusneuvos Kirsti Uusitalo KKO:sta ja varapuheenjohtajana oikeusneuvos Eija Siitari KHO:sta.

11. Ulkopuolisen on hieman vaikea vielä tässä vaiheessa arvioida tuomareiksi aikovien uutta koulutusohjelmaa ja sen vaikutuksia. Vaarana saattaa olla, että tuomarinurasta tulee käytännössä yhä suljetumpi eli sellainen, joka suosii tuomarinimityksissä vielä selvemmin lähinnä tuomioistuinlaitoksessa uransa aloittaneita lakimiehiä. Tavoitteena on kuitenkin jo 20-30 vuoden ajan ollut, että tuomarinura olisi nykyistä avoimempi, eli sille pääsisivät myös sellaiset kyvykkäät lakimiehet, jotka eivät ole toimineet tuomioistuinten esittelijöinä tai asessoreina taikka läpikäyneet edes tuomioistuinharjoittelua. Nykyisin tuomarinura on avoin - ironista kyllä - käytännössä vain KKO:ssa ja KHO:ssa.

12. Eräänä yksityiskohtana tulee mieleen, että varatuomarin arvonimi ja sen myöntäminen tuomioistuinharjoittelun suorittaneille jatkuu; olen kritisoinut tätä käytäntöä. Minusta olisi toki johdonmukaista, että jos varatuomarin nimike halutaan (jostakin syystä) säilyttää, se myönnettäisiin, ei suinkaan jo lyhyen tuomioistuinharjoittelun, vaan vasta kolmen vuoden asessorin koulutusohjelman hyväksytysti suorittaneille juristeille, sillä vasta ko. ohjelma "tekee heistä varatuomareita" eli pätevöittää hakemaan vakinaisen tuomarin virkaa.

tiistai 7. maaliskuuta 2017

30. KKO 2017:9. Huumekuriirin rangaistukseen roima alennus

1. Korkein oikeus (KKO) alensi tänään antamallaan ennakkopäätöksellä amfetamiinia maahan tuoneen miehen törkeästä huumausainerikoksesta saamaa vankeusrangaistusta peräti kolmella vuodella. Ratkaisullaan KKO halusi ohjata huumerikoksista tuomittavien rangaisusten mittaamista siten, että rangaistuksen ei tule perustua yksinomaan rikoksen kohteena olevan huumausaineen laatuun ja määrään. 

KKO 2017:9

2. Kuriirina toiminut mies oli kuljettanut saamiensa ohjeiden mukaan ja palkkiota vastaan lähes kahdeksan kilon amfetamiinierän sisältäneen henkilöauton Virosta Suomeen, mutta jäänyt kiinni satamassa. KKO piti oikeudenmukaisena seuraamuksena rikoksesta 5 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistusta. Helsingin hovioikeus ja Helsingin käräjäoikeus olivat  tuominneet miehen vankeuteen 8 vuodeksi 6 kuukaudeksi.

3. Tähän asti huumerikoksista tuomittavat rangaistukset ovat perustuneet yleensä Helsingin hovioikeuden vuonna 2006 laatimaan taulukkoon, jonka mukaan vankeutta tuomitaan sen mukaan mistä aineesta on ollut kyse ja kuinka paljon sitä on ollut. KKO huomattaa tänään antamansa ratkaisun perusteluissa, että se on jo aiemmin eräissä tuomiossaan ottanut huomioon  syytettyjen erilaisen aseman huumerikoksissa ja antanut sille merkitystä rangaistuksen mittaamisessa (perustelujen kohta 13). Ratkaisuissa KKO 2006:58 ja 2008:18 KKO on lausunut nimenomaisesti kuriirille tuomittavasta rangaistuksesta (kohta 14). 

4. Kun tämän ratkaisuohjeiden sanoma ei ole KKO:n mielestä ilmeisesti mennyt kunnolla perille alempien tuomioistuinten päätöksenteossa, se on nyt antamassaan ratkaisussa päättänyt "terästää" kantaansa ja irtaantua selvin sanoin edellä mainitusta kaavamaisesta "taulukkoajattelusta". 

5. Perustelujen kappaleessa 8 korkein oikeus lausuu näin: 

Rangaistuksen määrääminen perustuu asianomaista rikosta koskevassa säännöksessä säädettyyn rangaistusasteikkoon. Sen pohjalta tapahtuvassa mittaamisharkinnassa ovat keskeisessä asemassa kysymyksessä olevaa rikosta koskevat rangaistuksen mittaamista ohjaavat Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut. Jos sellaisia ei ole, huomioon voidaan ottaa myös muut samaa rikosta koskevat Korkeimman oikeuden ratkaisut, joissa Korkeimmassa oikeudessa on ollut kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta. Jos Korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä ei ole jonkin rikoksen osalta laisinkaan tai jos se on niukkaa, huomiota voidaan kiinnittää myös rangaistuskäytäntöä kuvaaviin tilastollisiin tai muihin selvityksiin, mikäli niistä ilmenevää rangaistustasoa voidaan pitää edellä mainitut rangaistuksen mittaamisperusteet huomioon ottaen oikeudenmukaisena (KKO 2011:102 kohta 19). 

6. Marssijärjestys rangaistuksen mittaamisessa on siis sellainen, että ensin tuleevat KKO:n rangaistuksen mittaamista koskevat ennakkopäätökset, toiseksi KKO:n muut mittaamisratkaisut ja vasta kolmanneksi rangaistuskäytäntöä kuvaavat tilastolliset ja muut selvitykset, siis myös edellä tarkoitetut mittaamistalukot.

7. Ko. tapauksessa KKO otti rangaistusta mitatessaan huomioon teon kohteena olleen huumausaineen määrän ja laadun lisäksi kuriirin epäitsenäisen ja muita osallisia rajoitetumman aseman huumausaineiden maahantuonnissa. Näin tehdessään KKO tuomitsi kuriirin rangaistukseen, joka oli huomattavasti eli kolme vuotta alempi kuin tällaisen huumausaine-erän laittomasta maahantuonnista olisi muutoin tuomittu.

8. . KKO:n mukaan huumausainerikoksesta tuomittavan rangaistuksen ei siis tule perustua yksin ja kaavamaisella tavalla rikoksen kohteena olevan huumausaineen laatuun ja määrään. Etenkin törkeimmissä huumausainerikoksissa teon rangaistusarvoon vaikuttavat merkittävästi myös muut seikat. Erityisesti laajamittaiseen huumausaineiden laittomaan maahantuontiin osallistuu yleensä useita henkilöitä selvästi erilaisissa tehtävissä, jolloin tehtävän osoittama syyllisyys voi vaihdella rikokseen osallisten välillä huomattavasti.

9. Kysymyksessä on rangaistuksen mittaamista koskevasta tärkeästä linjanvedosta sekä alempien tuomioistuinten mittaamiskäytännön ohjaamisesta ja yhtenäistämisestä. Tämän vuoksi KKO ratkaisi asian vahvennetussa jaostossa, johon kuului viiden jäsenen sijasta 11 jäsentä.

29. Kenestä uusi oikeuskansleri?

1. Oikeuskanslerin virkaan jätettiin määräaikaan mennessä yhdeksän hakemusta. Hakijoiden joukossa ovat muun muassa alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti, apulaisoikeusasiamies, OTL Maija Sakslin (kuva oikealla) ja KHO:n ma. oikeusneuvos, OTL Mikko Puumalainen (kuva vasemmalla).

2. Myös Turun yliopiston professorit Veli-Pekka Viljanen ja Raimo Siltala hakivat virkaa. Muut hakijat olivat OKa-viraston kansliapäällikkö, OTL Kimmo Hakonen, hovioikeudenneuvos, OTT Jukka Lindstedt, valiokuntaneuvos Matti Marttunen ja esittelijäneuvos Maija Salo.


3. Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle toukokuun alussa. Oikeuskanslerin nimityksestä päättää tasavallan presidentti valtioneuvoston ehdotuksesta. Nimitysasia valmistellaan oikeusministeriössä.

4. Hakijalistan nähtyäni olin hieman pettynyt, sillä hakijoiden joukossa ei minusta ole sellaisia erityisen päteviä juristeja, joiden voisi ajatella hoitavan todella taidolla ja tehokkuudella oikeuskanslerin vaativaa virkaa. Jäin kaipaamaan hakijoiden joukosta esimerkiksi      oikeusasiamies Petri Jääskeläisen nimeä. Mutta niillä mennään, mitä sattuu olemaan! Aiemmista oikeuskanslereista mm. Jaakko Jonkka ja Jorma. S. Aalto olivat lainkäyttöön hyvin perehtyneitä prosessualisteja, ja Paavo Nikulakin, joka oli kansanedustaja, ehti käväistä jossakin vaiheessa lyhyen aikaa tuomarina Kouvolan hovioikeudessa. Mutta toki myös lähinnä vain hallinto-oikeuteen hyvin perehtynyt pätevä lakimies voi tulla oikeuskanslerin nimitysmenettelyssä kysymykseen.

5. Oikeuskanslerin virastoa hakijoista edustavat esittelijäneuvos Maija Salo (57) ja kansliapäällikkö Kimmo Hakonen (56). Jälkimmäinen on Lapin yliopistosta valmistunut oikeustieteen lisensiaatti, joka on työskennellyt aiemmin lähinnä polisihallinnon eri viroissa. Martti Marttunen on 38-vuotias oikeustieteen tohtori, joka on väitellyt rikosoikeudesta. Hän on ollut lainsäädäntöneuvoksena ja toimii nykyisin valiokuntaneuvoksena eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

6. Veli-Pekka Viljanen (57) on valtiosääntöoikeuden professori Turun yliopistosta. Hänet tunnetaan apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen aviomiehenä ja perustuslakivaliokunnan pitkäaikaisena asiantuntijana. Professori Raimo Siltala (56) on myös oikeusteoreetikko - vieläpä pätevä sellainen - joka toimii niin ikään Turun yliopistossa ollen yleisen oikeustieteen professori. Siltala toimi viitisentoista vuotta sitten lyhyen aikaa OKa -viraston esittelijänä, mutta tämä tuskin on ratkaiseva meriitti.

7. Hakijoista myös Jukka Lindstedt (58) ja Tuomas Pöysti ovat väitelleet oikeustieteen tohtoriksi. Lindstedtillä on pitkä ja monipuolinen ura. Hän on toiminut mm. oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena, yhden kauden eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä (2005-2009), Tarja Halosen aikana tasavallan presidentin kansliassa oikeudellisena neuvonantajana, KHO:n ma.  hallintoneuvoksena (2012) ja nykyisin Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksena. Lindstedt on pyrkinyt monta kertaa KKO:n jäseneksi, mutta ei ole tullut virkaan nimitetyksi.  Lindstedtin ura näyttää jämähtäneen jotenkin paikoilleen, en tiedä miksi. Hän väitteli vuonna 1999 oikeustieteen tohtoriksi rikosoikeutta ja oikeushistoriaa käsittelevällä tutkimuksella, jonka nimenä on "Kuolemaan tuomitut".

8. Tuomas Pöysti on 46 -vuotias oikeustieteen tohtori ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden tohtori. Hän on kotoisin Rovaniemeltä ja valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi ja OTT:ksi Lapin yliopistosta. Ellen väärin muista, Pöystin väitöstilaisuus pidettiin kuitenkin Helsingissä. Pöysti on ehtinyt olla mukana monenlaisissa tehtävissä ja järjestöissä, myös hänen julkaisuluettelonsa on laaja. Lakimiesmatrikkelissa (2015) Pöystin tiedot ovat kenties kaikkein pisimmät käsittäen tiheää tekstiä lähes puolitoista sivua. Harrastuksikseen Pöysti ilmoittaa matrikkelissa juoksun (puolimaraton ja maastojuoksu) ja muuun yleisurheilun, jakapallovalmennuksen ja toiminnan HJK:ssa, hiihdon (tietenkin kun on rovaniemeläisiä),  marjastuksen, kalastuksen, metsässä samoilun, kv. politiikan, filosofian sekä ranskan kielen ja kulttuurin; eihän tuosta listasta puutu oikeastaan enää kuin estejuoksu ja sienestys! Pöystin vaimo on ranskalainen taitelija. 

9. Tuomas Pöystin laaja väitöskirja, jonka nimeä on nyt muista - en ole kirjaa ikinä edes lukenut  (oli se nimittäin niin monimutkaisen tuntuista tekstiä) - käsitteli oikeusinformatiikkaa. Oikeusinformatiikkaa on Lapin oikiksessa harrastettu, kiitos professori Ahti Saarenpään, alusta lähtien eli 30 vuoden ajan todella lujasti. Lapin tiedekunnassa on ilmeisesti edelleen Suomen ainoa oikeusinformatiikan professuuri. Tuomas Pöysti haki noin 15 vuotta sitten sanottua professorin virkaan ja hän olikin kahdesta viranhakijasta selvästi pätevin. Mutta niin vain kävi, että tiedekunta ei - jostakin syystä - halunnut nimittää Helsinkiin muuttanutta Pöystiä, vaan "sen toisen" hakijan. Ehkä pelättiin, ettei Pöysti olisi tullut Rovaniemelle virkaa hoitamaan, vaan olisi hakenut heti virkavapautta.

10. Tuomas Pöysti on tehnyt mittavan uran valtiovarainministeriön hallitussihteerinä, neuvottelevana virkamiehenä ja controllerinä sekä VTV:n eli Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajana (2007-2015).  Pöysti ilmoittautui vuonna 2015 korkeimman oikeuden KKO) jäsenen eli oikeusneuvoksen virkaan, muttei tullut virkaan nimitetyksi; hänellä kun ei ole juuri minkäänlaista kokemusta lainkäytön alalta eikä hän ole edes varatuomari. Tämän jälkeen Pöysti siirtyi sote-uudistuksen pariin, missä tarkoituksessa hän luopui pääjohtajan virastaan ja hänet nimitettiin valtioneuvoston alivaltiosihteeriksi, jonka vastuulla on ollut nyt kaksi vuotta sote-uudistuksen vetäminen. Virallisesti Pöysti on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun projektinjohtaja. Pöysti johtaa alivaltiosihteerin nimikkeellä ammattijohtajana ministeriöiden yhteistä valmistelutyötä. Pöystin mukaan hänen sopimuksensa on kestoltaan 2+2 vuotta. Ensimmäiset kaksi vuotta, jotka Pöysti on toiminut sosiaali- ja terveysministeriössä, tulevat täyteen syksyllä, minkä jälkeen hänen olisi määrä jatkaa toiset kaksi vuotta valtiovarainministeriössä.

10. Miksi Tuomas Pöysti haluaisi hypätä kesken kaiken pois sote-uudistuksen valmistelusta? Tätä on lehdissä ihmetelty, ja ylipäätään juuri Pöystin ilmoittautuminen oikeuskanslerin viran hakijaksi, on ylittänyt viranhakua koskevan uutiskynnyksen. Iltalehdessä eilen Pöysti kertoi, ettei hänellä ole mitään "työntöä" pois projektijohtajan tehtävästä eikä hän ole myöskään turhautunut uudistuksen valmistelussa. Pöysti ei kuitenkaan kertonut, miksi hän kuitenkin haluaa pois Juha Sipilän hallituksen merkittävimmän ja vaikeimman hankkeen valmistelusta. Olisiko Pöystille hallituksen piiristä kenties lupailtu jotain korkeaa virkanimitystä, jos hän hoitaa sote-uudistuksen kunnolla "maaliin", kuten pääministeri Sipilällä on tapana sanoa? Sote-uudistus, samoin kuin maakuntauudistuskin, on kuitenkin vielä monilta osin raakilevaiheessa, joten ei kai hallituksessa ja oikeusministerissä olla niin  tyhmiä, että tehokas projektinjohtaja päästettäisiin kesken kaiken valmistelusta pois nimittämällä hänet oikeuskansleriksi.

11. Vahvimmat ehdokkaat uudeksi oikeuskansleriksi ovat etukäteen ajatellen Maija Sakslin ja Mikko Puumalainen. 

12. Maija Sakslin on 56- vuotias oikeustieteen lisensiaatti. Hän on ollut eduskunnan oikeusasiamiehenä vuodesta 2010 alkaen, hänen toinen nelivuotiskautensa on määrä jatkua 31.3.2018 asti. Sakslinista ei kovin paljon muuta tiedetäkään, hän ei ole antanut tietojaan Lakimiesmatrikkelia varten. Eduskunnan oikeusasiamiehen sivuilla kerrotaan - kunhan nuo tiedot sieltä pikku etsiskelyn jälkeen vain löytää - että  Sakslin on toiminut pitkään Kelassa eli Kansaneläkelaitoksessa, viimeiset 10 vuotta Kelan tutkimusosastolla oikeudellisesta tutkimuksesta vastaavana tutkijana. Olen antanut itselleni ymmärtää, että Sakslin olisi ollut kallellaan vasemmistoon, mutta tämä seikka ei toki ole syy, minkä vuoksi Sipilän porvarihallitus ei voisi nimittää häntä oikeuskanslerin korkeaan virkaan.

13. Mikko Puumalainen on niin ikään 56 -vuotias oikeustieteen lisensiaatti, joka toimii tällä hetkellä korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) määräaikaisena oikeusneuvoksena; KHO:ssa on 1,5 vuoden ajan ollut kaikkiaan kahdekan ma. oikeusneuvosta lähinnä turvapaikka-asioiden valitusten käsittelyä silmällä pitäen. Puumalainen on suorittanut 1993 LL.M. tutkinnon Lontoon yliopistossa. Hän on toiminut  lainsäädäntöneuvoksena oikeusministeriössä sekä  EU-asiantuntijana, kaupallisena neuvoksena ja neuvottelevana virkamiehenä valtioneuvoston kansliassa. Puumalainen oli Suomen ensimmäinen vähemmistövaltuutettu vuosina 2002-2007. Hän oli 2007 oikeusministeri Tuija Braxin "löytö" apulaisoikeuskansleriksi; kertoisiko tämän jotain myös Mikko Puumalaisen ideologisesta suuntauksesta?  Vaikea sanoa. Vuoden 2014 loppupuolella Mikko Puumalainen ("Puumis") haki ja sai virkavapautta väitöskirjan tekemistä varten, mutta väitöstutkimus ei ole vielä valmistunut. Vuoden 2016 alusta lähtien Puumalainen on ollut KHO:n ma. oikeusneuvoksen virassa. 

14. Mikko Puumalainen on pari kolme kertaa herättänyt kannanotoillaan julkista huomiota. Vähemmistövaltuutettuna Puumalainen piti 2004 Tatu Vanhasen lausuntoja afrikkalaisten alhaisemmasta älykkyysosamäärästä kiihottamisena kansanryhmää vastaan, mutta syytettä Tatu, joka on Matti Vanhasen isä, ei sentään saanut. Keväällä 2014 apulaisoikeuskansleri Puumalainen herätti laajaa huomiota ns. Suvivirsi-asiassa. Hän katsoi koulujen uskonnollisten tilaisuuksien olevan ongelmallisia uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Hän kehotti Opetushallitusta tarkistamaan kouluille annettua uskonnollisia tilaisuuksia koskevaa ohjeistusta. Opetushallitus ja monet poliitikot, mutta myös aivan "tavalliset ihmiset", kritisoivat Puumalaisen lausuntoa. Puumalaisen katsottiin haluavan kieltää Suvivirren veisaamisen kouluissa. Kenties tästä kritiikistä hieman suivaantuneena Pumalainen anoi virkavapautta apulaisoikeuskanslerin virasta. Nyt hän haluaa palata Valtioneuvoton linnaan Oka -viraston bossina.

15. Saapa nähdä, miten virantäytössä tulee käymään. Nimitetäänkö virkaan Maija Sakslin, Mikko Puumalainen vai kenties Tuomas Pöysti? Kaikki kolme ovat virkaan päteviä, mutta Sakslinin ja Puumalaisen pitkäaikainen kokemus ylimmän laillisuusvalvojan tehtävistä merkitsee todennäköisesti sitä, että lopullinen valinta tapahtuu heidän välillään.