torstai 15. joulukuuta 2016

18. KKO 2016:88. Anonyymiin todisteluun ei suostuttu

1. Anonyymiä todistelua koskevat säännökset tulivat voimaan kuluvan vuoden alusta. Kyse siitä, että todistajalla on oikeus laissa säädettyjen tiukkojen edellytysten vallitessa oikeus esittää kertomuksensa anonyymisti, siis siten, ettei hänen henkilöllisyytensä eivätkä yhteystietonsa paljastu (anonyymi todistaja). Menettely tulee kysymykseen vain rikosasioissa, ei riita-asioissa. Jos todistajan henkilöllisyys salataan, hän voi kertoa tietonsa ilman, että hänen tarvitsisi pelätä turvallisuutensa olevan vaarassa.

2. Anonyymi todistelu on tietyissä tilanteissa tärkeä keino parantaa todistajansuojelua. Toisaalta se merkitsee poikkeusta eräistä oikeudenkäyntimenettelyn ­periaatteista, minkä vuoksi sen käyttäminen tulee kysymykseen vain painavista syistä.

3. Anonyymistä todistelusta säädetään OK 17 luvun 33 §:ssä ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 5 luvun 11a - 11 e §:ssä. Edellytykset ko. menettelylle ovat tiukat. Sitä voidaan käyttää vain rikoksissa, joiden enimmäisrangaistus on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta. Tällaisia asioita  ovat esimerkiksi henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä raiskaus, törkeä ihmiskauppa  ja törkeä huumerikos. Myös ihmiskauppaa tai törkeää paritusta koskevissa jutuissa todistajan henkilöllisyys voidaan salata, vaikka mainittujen rikosten rangaistusmaksimi on kuusi vuotta vankeutta.

4. Käräjäoikeus voi jo ennen rikosjutun varsinaista oikeudenkäyntiä pidettävässä erillisessä menettelyssä päättää, että todistajaa kuullaan anonyymisti. Mikä tahansa todistajaksi nimetyn henkilön ilmaisema subjektiivinen pelkotila ei riitä, vaan laki edellyttää (ROL 5:11a), että menettely on välttämätön todistajan tai hänen OK 17 luvun 17 §:n 1 momentissa mainitun läheisensä suojelemiseksi henkeen tai tarveyteen kohdistuvalta vakavalta uhalta. Hakemuksen todistajan kuulemiseksi anonyymina voi esittää syyttäjä taikka rikoksesta epäilty tai syytetty. Tuomioistuimen on määrättävä julkinen asiamies valvomaan epäillyn tai syytetyn etua, jollei tämä itse ole esittänyt vaatimusta anonyymistä todistelusta (ROL 5:11c.1). Julkiseksi asiamieheksi määrätään yleensä asianajaja. Julkisen asiamiehen nimi ja yhteystiedot ovat salassa pidettävää tietoa.

5. Korkein oikeus (KKO) antoi eilen 14.12. ensimmäisen ennakkopäätöksen, jossa on sovellettu anonyymin todistamisen mahdollistavia säännöksiä. Pääasia koski tapauksessa törkeää huumerikosta ja valittajana KKO:ssa oli syytetyn etua valvomaan määrätty julkinen asiamies.

KKO:n ratkaisu 2016:88

KKO:n antama tiedote

6. Helsingin käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus olivat hyväksyneet neljän alankomaalaisen tarkkailupoliisin anonyymin kuulemisen. KKO sitä vastoin päätyi toiselle kannalle.

7. Törkeää huumausainerikosta koskevassa jutussa oli syytteen mukaan tuotu tai yritetty tuoda amfetamiinia ja ekstaasia Hollannista Suomeen. Huumausaineet oli kuljetettu kahteen henkilöautoon kätkettynä. Käräjäoikeus oli osittain hylännyt syytteen, minkä jälkeen syyttäjät olivat valituksessaan hovioikeudelle pyytäneet saada kuulla mainittuja neljää poliisia anonyymisti.

8. Kyseiset todistajat olivat itse pyytäneet lupaa saada todistaa asiassa anonyymisti. He olivat perustelleet pyyntöään sillä, etteivät he voisi enää tehdä tarkailutyötään, jos heidän ulkonäkönsä ja henkilöllisyytensä paljastusi. Lisäksi oli mahdollista, että huumerikoksen taustalla oleva rikollisjärjestö kostaisi rikoksen paljastumisen aiheuttamat seuraukset heille tai heidän läheisilleen.

9. KKO katsoi, toisin kuin käräjä- ja hovioikeus, ettei asiassa ollut esitetty riittävää objektiivista selvitystä siitä, että ko. poliisivirkamiehet tai heidän läheisensä joutuisivat todistajien ammatin tai virkatoimien takia vakavasti uhatuiksi. Sitä, että henkilöllisyytensä paljastavien todistajien mahdollisuudet toimia ammatissaan vaarantuisivat, ei ole Suomessa säädetty perusteeksi anonyymille todistelulle.

10. Perusteluissaan KKO viittasi lainvalmisteluasiakirjojen lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) anonyymiä todistelua koskeviin ratkaisuihin. Niistä ilmenee, että EIT on pitänyt erityisen ongelmallisena kuulla anonyymisti poliiseja, koska poliisi mielletään yleisesti syytetyn vastapuoleksi. Poliisitodistajan anonymiteetti voidaan EIT:n mukaan sallia vain poikkeuksellisissa olosuhteissa, eikä tutkittavana oleva rikoksen vakavuus yksin riitä.  EIT on lisäksi korostanut, että vaikka kostotoimenpiteiden pelkoa voidaan sinänsä pitää hyväksyttävänä syynä todistajan anonymiteetille, todistajan subjektiivinen pelko ei kuitenkaan riitä, vaan objektiiviset perusteet turvallisuuden vaarantumiselle on tutkittava asianmukaisesti. EIT on myös tässä yhteydessä huomauttanut, että langettavaa rikostuoimiota ei ole lupa perustaa yksinomaan tai ratkaisevassa määrin kertomuksiin, joiden antajia syytetyn puolustus ei ole voinut  kuulustella tai kuulustuttaa esitutkinnan aikana taikka oikeudessa.

11. KKO:n ratkaisu on perusteltu.  Anonyymi todistelu tulee sallia vain poikkeustapauksissa ja silloin, kun sille laissa säädetyt edellytykset ovat olemassa. Todistajan suojelemiseksi lakiin on otettu myös lievemmänlaatuisia keinoja, kuten esimerkiksi säännökset kuulla oikeudessa todistajaa näkösuojan takaa taikka syytetyn tai muun henkilön läsnä olematta (OK 17:51) osoittavat. 

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oikein. Kyllä tarkkailutehtävää tekevän tai peitetoiminnassa olevan viranomaisen on voitava ottaa vastuu tekemisistään ihan omalla naamallaan. Muutenhan tämä olisi villi länsi ja edesauttaisi jariaarnio-tyylisen moraalikäsityksen voimistumisen!

Anonyymi kirjoitti...

Ovatko siis todistajat ensin todistaneet uskoen olevansa anonyymeja ja sitten KKO jälkikäteen päättänyt etteivät he olekaan?

Anonyymi kirjoitti...

Asia ei selviä ratkaisuselosteesta. Ilmeisesti todistajia ei ole vielä ennen KKO:n ratkaisua kuultu hovioikeudessa.

Markku Fredman kirjoitti...

Jutussa oli käräjäoikeudessa keväällä 2015 kuultu todistajana hollantilaisten tarkkailupoliisien esimiestä, joka ei itse osallistunut tarkkailuun. Hän uskoi syyttäjän kirjallisena todisteena olevien alaistensa laatimien tarkkailuraporttien olevan totuudenmukaisia. Ongelmaksi muodostui se, voidaanko joidenkin tapahtumien (kuka ajoi mitäkin autoa, minne ajettiin, keiden kanssa tavattiin jne) silminnäkijöinä olleiden tarkkailupoliisien kertomukset havainnoistaan ottaa todisteena vastaan kirjallisessa muodossa varsinkin kun ei ollut tiedossa keitä nämä poliisit olivat (ks. nykyisin OK 17:24,2). Käräjäoikeus ei antanut arvoa näille todisteille. Syytteet kahden hollantilaisen syytetyn osalta hylättiin.
Ilta-Sanomat 8.6.2015

Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen syksyllä 2015. Sitten tuli voimaan uusi OK 17 luku ja heti voimaantulon jälkeen 4.1.2016 käräjäoikeuteen jätettiin hakemus anonyymista todistamisesta. Asian ratkaisi Espoon käräjäoikeudessa käräjätuomari, joka oli ollut puheenjohtajana syyteasian käsittelyssä. Hakemusasiassa kuultiin todistajana jutun suomalainen päätutkija KRP:sta. Hollantilaisia tarkkailupoliiseja oli kuultu anonyymisti esitutkinnassa: he kertoivat kuulusteluissaan seurauksista, joita koituisi, jos he eivät voisi todistaa anonyymisti. Oikeudessa heitä ei ole kuultu.

Käräjäoikeus suostui anonyymiin todistamiseen. Julkinen asiamies valitti päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeus kuuli tämän asian yhteydessä järjestetyssä erillisessä suullisessa kuulemisessa jälleen todistajana suomalaista päätutkijaa. Hän kertoi muun muassa siitä rikollisjärjestöstä, jonka uskoi olevan Suomeen tarkoitettujen huumeiden myyjätaho. Kolmen tuomarin kokoonpanolla käräjäoikeuden päätös pysytettiin. Kokoonpano oli sama, joka jo käsitteli syyteasian valitusasiaa. Tässä vaiheessa anonyymia todistamista koskeva asia annettiin vakavin salassapitomuistutuksin tiedoksi kahdelle syyteasian hollantilaisvastaajan asiamiehille. Muille tuon jutun asianosaisille ei anonyymista todistamisaikeesta ja hovioikeuden sen yhteydessä saamasta näytöstä ja selvityksestä kerrottu lainkaan.

Julkinen asiamies haki valituslupaa ja sai sen. Päätös anonyymista todistamisesta määrättiin täytäntöönpanokieltoon. Hovioikeus erotti kahden hollantilaisvastaajan osuuden eri oikeudenkäynniksi ja ratkaisi asian muiden vastaajien osalta.
Ilta-Sanomat 14.8.2016

Nyt sitten 14.12.2016 KKO katsoi, ettei edellytyksiä anonymiteetille ollut. Lisäksi KKO totesi:
"20. Kuten kohdassa 10 on todettu, siinä mainitussa lainkohdassa edellytetään, että anonyymin todistelun käyttämistä koskevasta hakemuksesta tai sen liitteestä on ilmettävä, ketä vaaditaan kuultavaksi anonyyminä todistajana. Korkeimman oikeuden käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene, että käräjä- tai hovioikeudelle olisi syyttäjien hakemuksen yhteydessä annettu tieto kysymyksessä olevien todistajien henkilöllisyydestä, eikä tätä tietoa ole myöskään Korkeimmalla oikeudella. Todistajia on kuultu esitutkinnassa koodinimillä, eikä syyttäjillä asiakirjoista ilmenevän mukaan edes ole tietoa heidän henkilöllisyydestään. Tämän vuoksi on ilmeistä, että syyttäjien hakemus on ollut tältä osin puutteellinen. Asian lopputulos huomioon ottaen todistajien henkilöllisyyden tarkempi selvittäminen ei kuitenkaan ole tarpeen."